Rakas lapsi pienoinen,
nuku suojassa taivaan enkelien.
Enkelit uneen tuudittaa,
enkelit teitäkin lohduttaa.
Enkeli pieni ja valkoinen
tuli mukanaan lämpö taivainen.
Tarttui käteen lasten pienten
lapset mukanaan taivaaseen vieden.
Lapsen, jonka Herra antoi,
Herra otti luoksensa.
Herralla on kädessänsä
syntymä ja kuolema.
Jeesus, seiso vierellämme
kun niin vähän ymmärrämme
teitä pyhän Jumalan
alla murheen vaikean.
*
Antaa kyynelten virrata,
antaa itkun tulla.
Antaa sydäntä pakottaa,
antaa ajatusten sattua.
Kun suru on kohdannut,
lamaannuttanut,
myksitänyt.
Kyyneleet pesevät,
itku hoitaa.
Sydän aina tuntee
ja ajatukset tekevät
surutyötä.
Surutyö on hyvästijättöä
ja luopumista.
Luopumista siitä mitä
emme koskaan
omistaneetkaan,
vain saimme pitää
määräajan lahjana.
- Marleena Ansio-
*
Kehtolaulun taivaallinen lintu,
laskeutui päälle lapsen pään,
kantoi kimmeltävään Unen Maahan
lumisulkaisilla siivillään.
*
Tiedämme,
ettei surua paloiksi saa,
osamme silti tahtoisimme kantaa.
Hiljaa tukea, lohduttaa,
aikaan,
jolloin lohduttomuus katoaa.
ja ikävä
ja muistot
sijan saa.
*
Jos voimia sinulle voisin antaa,
niitä toisin nyt heti niin paljon kuin suinkin jaksan kantaa.
Jos puolestasi sinun edes vähän voisin surra,
niin toive täyttyisi minun,
ettei suru sydäntäsi aivan murra.
Mutta ylöspäin sinua muistan ja olen ajatuksissasi sinun vierelläsi,
silmäni ylös taivaaseen nostan, ja pyydän enkeleitä sun yllesi.
-Marleena Ansio-
*
Synnyit maahan enkeleiden,
sinä lapseni, pienoinen.
Ei sinua meille suotu,
olit taivasta varten luotu.
Pienen hetken kanssamme kuljit,
meidät rakkauteesi suljit.
Kovin pian jouduit pois lähtemään,
meidät suruun, ikävään jättämään.
Meille tietä taivaaseen näyttää sait,
siellä vallitsevat Rakkauden lait.
Nyt lapseni, kera enkelten,
soi laulusi iloinen
*
Laulu: Sinulta hänelle, häneltä sinulle
Niin kauan sinua odotin, niin nopeasti lähdit
Suuren paikan sydämessäin omaksesi ehdit
Sinä kosketit minua sisältäpäin, vannotit jaksamaan
Itkin kunnes yö tummeni, ei tullut helpotus aamuunkaan.
En halua selvitä tästä mutta haluan eteenpäin
Olen rakkauden ympäröimä, vaikka tavallaan tyhjäksi jäin
Sinä katselet minua kaukaa ja rakastat minua aina
Ja jos tuntuu ettet saa unta, pääsi minun rintaani paina
En koskaan ehkä voi ymmärtää miksi jouduin sust luopumaan
Mutta rakkaudesta en hellitä, en hellitä milloinkaan
Elän ensin päivän kerrallaan, muutan uneni askeleksi
Ja vaalin sitä mun sisälläin et muuttui rakkaus enkeliksi.
*
Jäi jälkeen hetki hiljainen,
pysähdytti sydämen pienen.
Avasi rakas, portin taivaan,
astui sinne pilvilaivaan.
Häntä jäimme muistamaan,
kaipaamaan sekä rakastamaan
"Eilenhän vasta katselin lasta,
haurasta kasvavaa.
Näin siivet hennot,
näin ensilennot:
Odotti kaunis maa.
Taivaaseen lensit valoa päin.
Huoneeseen yksin pimeään jäin.
Siivin haavoittunein
Sinä lensit luo Jumalan.
Mureni taika,mitä on aika...
Missä on perhonen?
Tiedämme täällä,
levon sait päällä
Jumalan kämmenen.
Taivaaseen lensit valoa päin.
Huoneeseen yksin pimeään jäin.
Siivin haavoittunein
Sinä lensit luo Jumalan.
Perhonen pieni,
valaisit tieni.
Aina jäät sydämeen.
Päivämme kiitää,
aika pois liitää.
Kohtaamme uudelleen.
Valossa kylpee Jumalan maa.
Jokainen siivet eheät saa.
Sinä Taivaaseen lensit,
siellä jo odotetaan..."
-Anne-Mari Kaskinen-
*
Suuri on suru, sanaton kieli,
ymmärtää ei voi ihmismieli.
Miksi oi miksi, sä pienen otit,
luokse taivaan enkelten nostit.
*
Muistatko, sen pienen hetken,
kun olimme ikuisesti yhdessä.
rajusti rakastimme, sen pienen hetken,
toisemme tunsimme, kun olimme ikuisesti yhdessä
hellästi kosketimme, sen pienen hetken,
kun olimme ikuisesti yhdessä.
Se hetki, oli pieni hetki, ikuinen.
*
Nyt, enkelini, minä päästän sinut lentämään.
Sinne tuhansien enkelilasten maahan.
Minä suutelen sinun muistosi läpikotaisin ja painan sen vielä kerran rintaani vasten.
Vaikkei sinua oikeasti vielä ollutkaan, tuskaa tuntien ja ikävääni itkien minä sinut hyvästelen.
Vihdoinkin minä käännän kasvoni valoon.
Hyvästi, pikkuiseni. Elämäni jatkuu täällä.
Minä lähetän sinulle rakkaimman tervehdykseni sinne monen auringonlaskun päähän.
Minä ehdin rakastaa sinua jo täyden ihmiselon verran.
*
Niin hiljaa kuin hiutale pieni
lennät taivalla leijaillen.
Niin kaunis,hauras ja hento
enkeli pikkuinen.
Kun taivaan tähdet tuikkii
luokseni lentää saat
jokaisen illan myötä
unessa tavataan.
Kiitos ajasta siitä joka
yhdessä kuljettiin.
Kiitos ilonsäteistä niistä
joita hetkeksi annettiin.
Sydämessäin aina kuljet,
rakkauteni koskaan kuole ei,
vaikka ikävä aikanaan laantuu
sua unhoita, unhoita en.
